Raskaus ja verikaasumuutokset

Fysiologinen respiratorinen alkaloosi, omat viitearvot ja milloin epäillä patologiaa

Huomio: Tämä opas on tarkoitettu opetus- ja päätöksenteon tukikäyttöön. Se ei korvaa kliinistä harkintaa eikä potilaskohtaista lääkärin arviota.

Raskaus muuttaa "normaalin" määritelmän

Raskaus aiheuttaa fysiologisen, tarkoituksellisen respiratorisen alkaloosin, joka on jo mainittu lyhyesti respiratorinen alkaloosi -oppaassa. Tämä opas kokoaa raskauden koko happo-emäskaaren yhdeksi kokonaisuudeksi – kliinisesti tärkein yksittäinen opetus on, että tavanomaiset, ei-raskaana olevan viitearvot eivät päde raskaana olevalle.

Progesteroni stimuloi hengityskeskusta suoraan jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, mikä lisää minuuttiventilaatiota merkittävästi. Seurauksena pCO₂ laskee tyypillisesti noin 3,7–4,3 kPa:iin (verrattuna ei-raskaana olevan 4,7–6,0 kPa:iin), ja munuaiset kompensoivat vähentämällä HCO₃⁻:a noin 18–22 mmol/l:iin.

Käytännön seuraus: raskaana olevan potilaan pCO₂ 5,3 kPa – täysin normaali ei-raskaana olevalle – on raskaana olevalle jo suhteellisen korkea ja voi viitata alkavaan hengitysvajaukseen, jos taustalla on esimerkiksi astman paheneminen tai muu hengityselinsairaus. Samoin HCO₃⁻ 20 mmol/l ei tarkoita metabolista asidoosia raskaana olevalla, vaikka se olisikin poikkeava ei-raskaana olevan viitearvon mukaan.

Miksi elimistö "haluaa" tämän respiratorisen alkaloosin

Äidin lievä hyperventilaatio ylläpitää suotuisaa hiilidioksidin osapainegradienttia istukan yli, mikä helpottaa CO₂:n siirtymistä sikiöltä äidille poistettavaksi. Tämä on esimerkki siitä, miten raskauden fysiologiset muutokset palvelevat suoraan sikiön etua – ei kliinisesti käsiteltävä ongelma, vaan odotettu ja tarpeellinen sopeutuma.

Milloin epäillä patologiaa raskauden aikana

Napavaltimoveren BE:n käyttö synnytyksen jälkeisen asfyksian arvioinnissa on käsitelty Base Excess -oppaassa.

Kliiniset esimerkit

Esimerkki 1: Normaali raskauden verikaasu tulkitaan virheellisesti poikkeavaksi

Potilas: Raskausviikko 30, lievä hengästyminen rasituksessa (tavanomaista raskaudessa). Verikaasu: pH 7,44, pCO₂ 4,1 kPa, HCO₃⁻ 20 mmol/l.

Tulkinta: Ei-raskaana olevan viitearvon mukaan HCO₃⁻ 20 mmol/l voisi virheellisesti herättää epäilyn metabolisesta asidoosista. Raskauden omien viitearvojen mukaan tämä on kuitenkin täysin odotettu, normaali löydös – krooninen kompensoitunut fysiologinen respiratorinen alkaloosi.

Esimerkki 2: HELLP-oireyhtymä ja laktaattiasidoosi

Potilas: Raskausviikko 34, verenpaine 165/105, ylävatsakipu, maksa-arvot koholla. Laktaatti 4,5 mmol/l, pH 7,29, HCO₃⁻ 16 mmol/l.

Tulkinta: HELLP-oireyhtymään liittyvä maksavaurio on todennäköinen selittäjä koholla olevalle laktaatille ja metaboliselle asidoosille. Kiireellinen synnytyksen käynnistäminen tai sektio on usein tarpeen äidin ja sikiön tilan vakauttamiseksi.

Esimerkki 3: "Normaali" pCO₂ raskaana olevalla on itse asiassa poikkeava

Potilas: Raskausviikko 26, astman paheneminen. Verikaasu: pH 7,38, pCO₂ 5,4 kPa (normaali ei-raskaana olevalle).

Tulkinta: Raskaana olevalle tämä pCO₂ on suhteellisen korkea – odotettu raskauden aikainen taso olisi noin 4,0 kPa. Tämä voi olla varhainen merkki hengityslihasten väsymisestä astmakohtauksessa, samaan tapaan kuin astmakohtaus-oppaassa kuvattu pseudonormalisaatio-ilmiö – "normaali" luku ei tässä tapauksessa ole rauhoittava.

Sudenkuopat

Ei-raskaana olevien viitearvojen käyttö

Tämä on koko oppaan tärkein yksittäinen opetus – raskaana olevan verikaasu tulee aina tulkita raskauden omien, alempien viitearvojen valossa.

"Normaalin" pCO₂:n väärintulkinta rauhoittavana löydöksenä

Kuten esimerkki 3 osoittaa, ei-raskaana olevalle normaali pCO₂ voi raskaana olevalla merkitä alkavaa hengitysvajausta.

Laktaatin ja maksa-arvojen yhteyden unohtaminen pre-eklampsiassa

Kohonnut laktaatti raskaana olevalla, jolla on korkea verenpaine, ei ole sattumaa – pre-eklampsia/HELLP tulee aina sulkea pois.

Lähteet

  1. LoMauro A, Aliverti A. Respiratory physiology of pregnancy. Breathe 2015;11:297–301.
  2. Costello JF, Doyle M. Respiratory alkalosis in pregnancy. Journal of Maternal-Fetal and Neonatal Medicine 2009.
  3. American College of Obstetricians and Gynecologists. Gestational hypertension and preeclampsia. Practice Bulletin 2020.
  4. Duodecim Terveyskirjasto / Käypä hoito -suositus. Raskausajan hypertensio ja pre-eklampsia. Kustannus Oy Duodecim.
  5. Tan EK, Tan EL. Alterations in physiology and anatomy during pregnancy. Best Practice and Research: Clinical Obstetrics and Gynaecology 2013;27:791–802.